VIIVYTTELY 8 Mar 2025, 3:55 pm

www.paniikkihairio.fi

Viivytteletkö? Voisitko tehdä asioita nopeammin, aikataulutetummin, mutta viivyttelet?
Viivyttely aiheuttaa ahdistusta ja huonoa oloa ja kielteisiä ajatuksia. Miksi sitten viivyttelet? Viivyttelyyn on monta syytä. Tässä artikkelisarjassa käsittelemme niitä ilman viivyttelyä, heti vaan. Aloitetaanpa kertomalla hiukan mitä tarkoitamme viivyttelyllä.
Viivyttely on englanniksi ”procrastination”, sanakirjan mukaan määritelmä:
“Procrastination is the act of unnecessarily delaying or postponing something despite knowing that there could be negative consequences for doing so” – eli viivyttely tarkoittaa sitä, että asian hoitamista siirretään myöhemmäksi, vaikka sen voisi hoitaa heti.
Ja vaikka viivyttelystä  seuraa pahaa oloa.
Sana procrastination tulee latinan kielen kahdesta sanasta: ”pro” – tarkoittaa ”eteenpäin”,
ja ”crastinus” – tarkoittaa ”Kuuluu huomiseen” – asioita siirretään tulevaan, siirto tulee muka  tärkeäksi – monesta syystä – se tulee tavaksi – ja aiheuttaa pahaa oloa ja ahdistusta.
Tästä huolimatta viivytellään.
Ei kaikki viivyttely ole silti pahaa tai ei-toivottua. Toisinaan on hyvä siirtää joitakin asioita myöhemmäksi, silloin puhutaankin  priorisoinnista, ei viivyttelystä ja se on siis ihan hyvä, vaikka voi näyttää viivyttelyltä. Näissä artikkeleissa käsitellään haitallista viivyttelyä, haitallista nimenomaan siinä mielessä, että seurauksena on pahaa oloa ja ahdistusta.
Kun itse kokee, että viivyttely on haitallista, niin se on ongelma ( joka voidaan muuttaa.)

Lähdetäänpä liikkeelle viivyttelijän ajatuksista: Alla on lueteltuna jotakin yleisiä viivyttelijän ajatuksia, jotka johtavat tarpeettomaan viivyttelyyn, ja lisäävät ahdistusta, joita voidaan halutessa muuttaa CBT terapian keinoin:

1. Minun täytyy olla täydellinen.
2. Mitä tahansa teenkin, sen on onnistuttava helposti, ilman erityisiä ponnisteluja.
3. On turvallisempaa olla tekemättä mitään kuin olisi ottaa riski epäonnistua.
4. Jos on oikea tapa, pitää tehdä oikein – parempi jättää tekemättä, jos ei tee oikein.
5. Kun olen hyvä tässä asiassa nyt-pitää aina olla hyvä näissä asioissa.
6. Jos minä menestyn, se ei ole kuitenkaan tarkoitus. Joku muu pärjää.
7. Jos minä pärjään, joku muu kärsii.
8. Minun pitää aina olla kontrollissa (jos noudatan muiden ohjeita ja aikatauluja, niin en ole kontrollissa).
9. Jos paljastan todellisen minäni, ihmiset eivät pidä minusta.
10. On oikea vastaus ja minun on löydettävä se, oltava aina varma.

Tällaisia asioita eli ns. sääntöjä voi viivyttelijällä olla takaraivossa, vaikka hän ei ihan noin aktiivisesti ajattelisikaan – ja sitten niitä sääntöjä noudatetaan, vaikka todellisuudessa vain lisätään ahdistusta eikä oikeasti ratkaista. Artikkeleissa keskitytään näihin asioihin, ja tarvittaessa asioista keskustellaan terapiassa.

www.paniikkihairio.fi

Ari

Työpaja sosiaalisen ahdistuksen voittamiseksi 25 Feb 2025, 5:00 pm

Jännittääkö sinua esiintyminen ja huomion keskipisteenä oleminen? Ahdistavatko sosiaaliset tilanteet?

Järjestämme toukokuussa Tampereella päivän mittaisen työpajan aiheena: Sosiaalisen ahdistuksen voittaminen. Menetelmämme perustuvat luonnollisesti tieteellisesti tutkittuihin cbt-menetelmiin.

Päivän aikaan opit mm. miten päästä eroon paniikkikohtauksista tai liiallisesta jännittämisestä. Käsittelemme myös sosiaalisen ahdistuksen muita muotoja. Osallistujilta kysytään etukäteen, onko heillä jotain erityistä, joka ahdistaa ja mitä haluaisivat käsiteltävän.

Kouluttajina ja valmentajina toimivat Ari Saario ja Olli Saario.

päivä on 24.5. klo 9.30-15.30 ja paikka Tampereen Varalassa. Hinta on 167€/hlö ja sisältää myös lounaan.

Ilmoittautumiset (ruoka-allergioineen) / lisätiedot:

ojskonsultointi@elisanet.fi

OKSENTAMISEN PELKO – EMETOFOBIA – YÖK! 3 Dec 2024, 12:50 pm

Jos kärsit oksentamisen pelosta, pelkästään tämän artikkelin otsikon lukeminen voi aiheuttaa sinussa ahdistusta. Jos olet sitä mieltä, että oksentamisen pelko on sinun ongelmasi, niin kehotan lukemaan edelleen, vaikka nyt ehkä ahdistaakin – ja oksettaa. Jos siis olet samaa mieltä – ja jaksat, niin lue eteenpäin. Otat samalla ensimmäisen askeleen siihen suuntaan, mikä on terapeuttinen tavoitteemme: pelkäät vähemmän. Alat jo heti altistaa itseäsi pelolle.
Mikä on siis todellinen vaiva? Jos se on oksentamisen pelko, se ei ole sama asia kuin oksennus tai oksentaminen. Sellainen vaiva voisi olla fyysinen. Ongelma on, ja tämän artikkelin aihe on pelko, ja ahdistus.  Sitä kutsutaan myös nimellä EMETOFOBIA.
Vaiva on psyykkinen, mutta se ahdistaa ja ahdistukseen kuuluu myös fyysisiä oireita. Oksentamisen pelkoon kuuluu -ikävä kyllä – isosti fyysisiä oireita. Sinulla voi olla tämäntapaisia oheispelkoja:

• ei löydä vessaa riittävän nopeasti
• ei pysty lopettamaan oksentamista
• tukehtumisen tai muun fyysisen oireen pelko
• kuoleman pelko
• kärsimisen pelko
• sairaalaan joutumisen pelko
• julkisen nolaamisen pelko

Pelkoja voi olla monenlaisia, yksi terapian tehtäviä on selvittää,
mitä oikein pelkäät. Ja jos mahdollista jotenkin vähentää tuota pelkoa.

Miten emetofobia alkaa? Oksentamisen pelkoon voi liittyä ikävä kokemus, oksentamiseen liittyvä, pahoinvointiin liittyvä tai vaikkapa tukehtumisen tunteeseen liittyvä.
Kun se on alkanut, pelko saattaa eskaloitua. Pikkuhiljaa alat vältellä mitä tahansa tilannetta tai paikkaa, joka muistuttaa pelosta, tulet aina vain herkemmäksi – ja pian pelko alkaa vaikuttaa koko elämään. Sitten kasvaa lisäpelko: pelosta tulee aina keskeisempi osa elämää, ja teet mitä tahansa, jotta oksennusfobia ei vaikuttaisi niin paljoa, ja siten siitä tulee paradoksaalisesti oikeasti aina vaikuttavampi osa elämää. Paljon elämää vältetään – jos koko ajan keskitytään siihen, että tämä tai tuo ei vaikuta pelkoon – tai oksentamiseen.
Epävarmuus – tai siis sen sietämättömyys on osa ongelmaa.
Kun et voi tietää milloin se (pelkosi aihe, pahimmillaan oksennus) alkaa on paras olla aina varuillaan.

Alla on lueteltuna joitakin asioita, joita tulee sitten tehtyä:

• Vältetään – uusia ruokia, uusia ravintoloita.
• Vältetään – joitakin sanoja kuten: “oksennus, laatta, yrjö, pahoinvointi…”
• Vältetään – näkemästä (esimerkiksi sulkemalla silmät) näytöksissä tai TV ohjelmissa, joissa näytetään pahoinvointia.
• Tarkistetaan – ihmisiä, joiden kanssa ollaan tekemisissä, pahoinvoinnin varalta.
• Kieltäydytään – esim. kädenpuristuksesta tai muuten koskemista.
• Vältetään – roskista.
• Pestään käsiä – ihan liikaa.
• Vältetään kaikkea – mikä vaikuttaa likaiselta.
• Heitetään pois asioita – jo ennen kuin on viimeinen käyttöpäivä
• Haistellaan tai muuten tarkistetaan – ruokapaketteja.
• Tarkistetaan – vessan sijaintia ja keskitytään siihen, että se varmasti tiedetään.
• Vältetään – matkustamista (ainakin ruuhkaisilla teillä).
• Tarkistetaan itseä – mahdollisten sairauksien varalta.

  Kysy lisää tai tilaa terapiaa Arilta

www.paniikkihairio.fi

OCD Mitä tehdä 22 Oct 2024, 7:58 am

www.paniikkihairio.fi

OCD – mitä voi tehdä

Uskomusten määrä jaettuna kolmeen eri tapaan toimia ahdistavassa tilanteessa.

Sillä hetkellä, kun sain tunkeilevan ajatuksen annoin sille merkityksen, että

”ajatus (tai tunne tms.) on totta. Ajatus on merkittävä. Ajatus on paha. Ajatus merkitsee jotain pahaa tai uhkaa, jotain tapahtuu tai ainakin ahdistukseni jatkuu.

Se merkitsee, että on minun vastuuni varmistaa, että pahaa ei tapahdu,

olisi vastuutonta olla toimimatta edes jotenkin. Jotakin on nyt tehtävä: Se merkitsee, että minun on pakko toimia. ” Jotakin on siis tehtävä, tai niin ainakin OCD väittää.

Nyt ahdistaa lujasti ja on jotenkin toimittava.

3  eri tapaa toimia:

1. OCD – tapa:

Teen niin kuin OCD uskomukseni vaatii (teen pakkotoimen, rituaalin, välttelyn ym)-esimerkiksi. Pesen käsiä toistuvasti. Ajattelen oikeita asioita.

2   Ei-OCD tapa:

Koetan olla toimimatta OCDn tapaan, vaikka ahdistaa ja pelottaa.

En tee rituaalia, menen pois – ja toivon, että OCD ei seuraa. Se kyllä seuraa.

3. Anti-OCD tapa:

Kosketan vessanpönttöä. En pese. Vaikka OCD käskee. Ja ahdistaa.

TÄTÄ ON TEHTÄVÄ JÄRJESTELMÄLLISESTI. Tuntuu kovasti ahdistavalta ja pakottavalta.

> TEEN TESTIN: VOIKO TEHDÄ TÄTÄ ½ PÄIVÄÄ ILMAN  turvakäyttäytymistä, eli kompulsiota?

Kun OCD hävitetään elämästä, pyritään tuohon vihreään, anti OCD tapaan. Joku tekee vaihtoehtoa 2, mutta voimat loppuvat kesken. Terapiassa menemme kohtaan 3 nopeasti.

Aluksi edetään kohti keltaisella merkittyä – ja sitten kohti vihreää. Punaisella emme viivyttele. Näissä on tietysti välimuotoja ja tilanteeseen sopivia eroja. Joka tapauksessa jotain tehdään – ja jotain muutetaan.

Pääasia on, että päätetään toimia eri tavalla kuin mitä on totuttu, toimitaan ja annetaan OCDlle kyytiä.

Se ei ole enää herra, joka määrää elämän ja tahdin, mutta muutokset on tehtävä järjestelmällisesti.  Tästä kannattaa puhua terapiassa.

Terapiassa sovit OCDsta riippumattomia toimia. Tee se mikä sovitaan, sovi tehtävissä olevia asioita

(älä sovi liian vaikeita)

tee ne

ja juttele sitten terapeutin kanssa.

www.paniikkihairio.fi

Olen taas niin OCD 16 Oct 2024, 7:01 am

www.paniikkihairio.fi

“Olen taas niin OCD” + muita myyttejä OCDsta
– Eli pakko-oireisesta häiriöstä

MYYTTI: Olemme kaikki hiukan OCD – joskus.
TOSIASIA: OCD ei ole persoonallisuuden piirre – tai ominaisuus, jota voidaan vaihtaa.
Se on todellinen sairaus.
Aivan kuin jokin fyysinen sairaus on todellinen. Jos jalka on poikki, niin se on todellinen juttu,
ja se vaivaa.
Monella voi olla pakonomaisia tapoja tai taipumuksia, mutta se ei ehkä paljoa vaivaa heitä.
Ihminen, jota obsessiot ja niitä seuraavat kompulsiot vaivaavat – kärsii sairaudesta. Sairaus aiheuttaa ahdistusta. Kovaa ahdistusta. Ahdistus on kovaa, se on sairautta. Sitä ei voi vain kääntää pois. Vaikka haluaisi. Se on sairaus, joka vaikuttaa ihmisen elämään – ja läheisten elämään.
Se vaikuttaa kaikkeen mitä ihminen tekee, tai uskaltaa tehdä – tai ajatella.

MYYTTI: OCD EI OLE NIIN PAHA, IHMISTEN TÄYTYY VAIN OLLA RENNOMPIA, EIKÄ MUREHTIA.
TOSIASIA: Pakko-oireinen häiriö, eli OCD ei vain kehity itsestään ihmiselle, joka kokee stressaavia asioita. Ja ahdistuu. Stressaavat tapahtumat voivat tietysti pahentaa OCDta, niin kuin mitä tahansa sairautta, mutta eivät yksistään aiheuta OCDta.
Ihminen, joka kärsii sairaudesta nimeltä OCD kärsii ahdistuksesta. Aina kun on jokin (tärkeä) tilanne, niin mieleen pyrkii ahdistavia ajatuksia, obsessioita, jotka voisivat jotenkin pilata tuon tärkeän asian. Obsessiot voivat sitten olla koko elämää rajoittavia – ja ovat aina ahdistavia. Ja voivat olla aika hulluja.
Taistellakseen jotenkin tuota ahdistavaa ajatusta (obsessiota) vastaan kärsijä tekee jotakin,
mitä tahansa, että mitään pahaa ei tapahtuisi, tai, että ahdistus saataisiin jotenkin kuriin.
Kärsijä alkaa tehdä jotakin (ulkoista tai päässä) jota me nimitämme kompulsioksi. Kompulsio, jota tehdään obsession takia voi näyttää hullulta, ja ollakin hullu.
OCDsta kärsivä voi tehdä asiaa uudestaan ja uudestaan. Hän ei tee tuota kompulsiota siksi, että haluaisi. Vaan hän tekee sen koska hänen on pakko. Jotta pahaa ei tapahtuisi, tai että ahdistus laskisi. Siksi sairautta nimitetään Pakko-Oireiseksi Häiriöksi (Osessive, Compulsive, Disorder = OCD)

MYYTTI: OCD TARKOITTAA KÄSIEN PESUA.
TOSIASIA: OCDssa on lukuisia erilaisia teemoja, jotka jotenkin ahdistavat.
Puhtauteen liittyvät teemat (esimerkiksi että käsissä on likaa, joka pitää puhdistaa) ovat vain pieni osa teemoista, joista OCDsta kärsivä voi ahdistua.
Ihminen saattaa ahdistua monista eri asioista- puhtauden lisäksi: ahdistavia ajatuksia voi tulla esim.

-Tarkistamisesta (vaikka lukkojen). Tarkistetaan kaikkea tärkeää.
-Toistamisen tärkeydestä. Toistetaan jotain mikä tuntuu pakottavalta.
-väkivaltaisia ajatuksia (koskee usein läheisiä). Ahdistavia ajatuksia.
-Rienaavista ajatuksista (usein moraalia tai uskontoa koskevia). Ahdistavia ajatuksia.
-Seksuaalisista ajatuksista (usein läheisiä koskevia, tai seksuaalista suuntautuneisuutta). Ahdistavia ajatuksia.
-Parisuhteeseen liittyvistä. Ahdistaa, ja parisuhde on useimmille tärkeä.
-Filosofisia ajatuksia. Ahdistaa ja pitäisi jotenkin ratkaista ahdistavat ajatukset.

Terapiassa olen luultavasti kohdannut suurimman osan noista – ne voivat olla erilaisia, mutta niitä yhdistää se, että OCDsta kärsivä ahdistuu noista obsessioista – ja alkaa yleensä pikkuhiljaa ahdistua myös kompulsioista (joka on alun perin – siis yritys jotenkin kontrolloida ahdistusta ja ahdistavaa ajatusta) ja saada selvyys, jota ei koskaan saada.

MYYTTI: OCD on parantumaton sairaus, henkilö tulee aina olemaan outo.
TOSIASIA: Oikealla hoidolla pääsee OCDn orjuudesta.
Varsinkin ERP – eli altistaminen ja vasteen samanaikainen esto (ei tehdäkompulsiota) – ovat olleet tehokkaita OCDn hoidossa. ERP ei ole helppoa kärsijälle, eikä se ole helppoa terapeutille. Ahdistus saattaa lisääntyä terapian alussa. Silti terapiaa jatketaan.
Se toimii. Se vain pitää osata tehdä oikein.
Lisäksi sopivat lääkkeet voivat auttaa ahdistunutta – tekemään tarvittavat muutokset – mm. kestämään sovitusti ahdistuksen.

INTENSIIVINEN terapia oikeasti auttaa.

INTENSIIVIterapia tarkoittaa CBT terapiaa – joka on aina intensiivistä – Intensiiviterapiassa toimitaan hyvin intensiivisesti, eli nopeasti ja voimakkaasti. Tehdään muutoksia, sovitusti.
Muutoksia, joita voidaan tehdä, jotka ovat realistisia, jotakin muutetaan!

Se ei ole helppoa, mutta se on tehokasta.

Muutetaan asioita (joita on ehkä luultu muuttumattomiksi). Nopeasti, samalla kasvatetaan sitä uskoa, että asioita voidaan oikeasti muuttaa. Ei tehdä enää epätoivoisesti kompulsioita.

Myös läheisiä voidaan auttaa. Usein ainakin lisätään ymmärrystä ja tehdään joitakin sopimuksia.

Ei auteta OCDta, vaan autetaan ihmistä, joka kärsii OCDsta – ja joka on tärkeä.

Lisää tietoa ja terapiaa:

www.paniikkihairio.fi

Älä murehdi – koe elämä 17 Sep 2024, 12:37 pm

Älä tahdo.

Huomaa vain miten se tapahtuu.

Miten elämä tapahtuu.

Koe elämä.

Juuri nyt.

www.paniikkihairio.fi

Paniikkihäiriöstä pääsee eroon 17 Sep 2024, 12:28 pm

www.paniikkihairio.fi
Paniikkihäiriöstä pääsee eroon.
Ahdistuksesta (liiallisesta, elämää haittaavasta ahdistuksesta) pääsee eroon – ja masennuksesta pääsee eroon.
Se on faktaa, minkä sadat entiset potilaani voivat vahvistaa. Kai miljoonat, jotka ovat saaneet terapiaa kokeneelta kognitiivis-käyttäytymisterapeutilta ja siten päässeet eroon liiallisesta ahdistuksesta, jopa paniikista, voivat vahvistaa tämän.
Britanniassa päätettiin joitakin vuosia sitten, että koska CBT eli kognitiivinen- käyttäytymisterapia on tutkitusti tehokkain ja nopein menetelmä ahdistuksen ja masennuksen voittamiseksi se pitää saada kaikkien saataville. Perustettiin ohjelma ”Improved access for psychological therapies” (IAPT). Ohjelma pääsisältö on, että kognitiivista-käyttäytymisterapiaa pitää olla saatavilla kaikille – ja CBT on ensisijainen hoito useimpiin ahdistusongelmiin sekä masennukseen.
CBT toimii. Siinä MUUTETAAN sinun tapaasi ajatella ahdistavia ajatuksia ahdistavissa tilanteissa. MUUTETAAN sinun tapaasi reagoida, kun ahdistaa tai masentaa.
Asetetaan ja saavutetaan tavoitteita. Nopeasti. Liiallinen ahdistus väistyy.
Ei sanota: ”jos ahdistaa” – sanotaan: ”Kun ahdistaa.”
Mutta: jotain kuitenkin pitää muuttaa!
Jotain pitää muuttaa – muuten mikään ei muutu.
Paniikkihäiriö (paniikki = ahdistuksen huippu) on vain yksi ahdistuksen muoto. Siitäkin pääsee eroon. Kun sanon, että voit päästä paniikkihäiriöstä eroon siihen sisältyy ajatus, että minä voin MUUTTUA. Sinä voit muuttua. Muutos tapahtuu usein pikkuhiljaa, niin pienin edistysaskelin, että sitä ei huomaa. On ollut aika, jolloin kengännauhan sitominen oli iso juttu. Nyt osaan sen tuosta vain.  Oli aika, jolloin oksensin, kun söin punajuurta. Nyt syön sitä huoletta ja joissakin muodoissa, kuten borssikeitossa – jopa pidän makua hyvänä! Monessa muussakin asiassa olen muuttanut tapaani toimia – ja olen muuttunut.
Voitin myös oman paniikkihäiriöni jo parikymmentä vuotta sitten.
Jotain kuitenkin piti muuttaa. Oivalsin, että en voi muuttaa sitä mitä tunnen ensin ja sitten odottaa tekeväni muutoksia. Piti olla realisti. Piti ensin muuttaa sitä mitä teen ja miten ajattelen, kun olen ahdistunut. Sitten ahdistuksen palko, ja ahdistus muuttuu. Muutos tapahtui pikkuhiljaa – ja usein huomaamattani toistin uudestaan ja uudestaan jotain pientä muutosta käyttäytymisessäni. Punajuuren kohdalla muutos oli tietoinen. Olin päättänyt alkaa syödä sitä pikkuhiljaa enemmän (tämä tapahtui, kun olin jo n. 30 v). Paniikkihäiriön kohdalla muutos oli myös tietoinen ja sain psykologista apuakin. Punajuurta syön nykyään vapaaehtoisesti. J
Siedättäminen toimii ahdistukseen
Muutokseen on monta tietä. Jos haluaa lopettaa paniikkihäiriönsä niin itsensä siedättäminen, ERP, pelkoja kohtaamalla, on todennäköisesti varmin ja pysyvimmän tuloksen antava tie. Sitä ei aina tosin jaksa tai osaa, ja silloin voi tarvita terapeutin apua. Toisinaan siedättäminen on vaikeaa, kun ei se pelon kohde olekaan ihan selvä.
Sain taannoin kriittisen kirjoituksen henkilöltä, joka oli koettanut jonkinlaista siedättämistä mutta huonoin tuloksin. Hän oli lukenut kurssini ”paradoksaalinen menetelmä paniikkihäiriön voittamiseksi” mutta kokenut, että ei saanut siitä apua. Kävi kuitenkin ilmi, että hän kärsii eräästä spesifisestä fobiasta, emetofobiasta (oksennusfobia). Ei paniikkihäiriöstä – vaikka hän toki sai paniikkikohtauksia. Oksennusfobiaakin hoidetaan pääasiassa siedättämällä, mutta ensin pitää oikeasti tietää mikä on pelon kohde ja miten sitä kannattaa ja voi siedättää. Tuollaisen ongelman kanssa tarvitaan melko varmasti terapeutin apua – itsehoito ei riitä – tai saattaa olla jopa vahingollista.

Itseapu – terapia
Paniikkihäiriö on sen verran kohdennettu juttu, että se on mahdollista kellistää kokonaan ilman terapeutin apuakin. Jotkut tosiaankin onnistuvat ihan omin voimin.
Moni on hankkinut tuekseen itseapukurssini (paradoksaalinen menetelmä paniikkihäiriön voittamiseksi) ja hoitanut paniikkihäiriötään menestyksellisesti.
Paradoksaalinen kurssi on OK – ja tehokaskin jos teet tehtävät mutta tosiaankin tarkoitettu VAIN paniikkihäiriön hoitoon. Ja se on edelleen itseapua. Se ei riitä esimerkiksi OCD:n hoitoon, sosiaalisten tilanteiden pelkoon, masennukseen, huonoon itsetuntoon – eikä esimerkiksi mainittuun oksennusfobiaan – eikä missään nimessä ns. ’neula ja verifobiaan’. (Kysy lisää, jos haluat)
www.paniikkihairio.fi
Jos ahdistus on vakava tai monimutkainen
Monet, joiden ongelma on ollut sitkeä tai mutkikas tai ehkä kokonaan muu kuin paniikkihäiriö ovat tarvinneet ja tilanneet yksilöterapiaa. He saavuttavat tavoitteensa. Terapiassa hoidan monenlaisia muitakin ongelmia kuin pelkkää paniikkihäiriötä.
Muutos on mahdollinen – ei paniikkia tarvitse kärsiä koko ikäänsä.
Kannattaa kysyä itseltään:
Mikä on minulle tärkeää elämässä? Millaisia arvoja minulla on? Kuinka paljon haluan tästä ahdistuksesta tai paniikista eroon? Kuinka paljon energiaa käytän päivittäin ahdistuksen tai paniikkini kanssa painimiseen? Onko tämä ristiriidassa sen kanssa mitä arvostan elämässä? Jos arvoni on hyvä ja vapaa elämä – niin miksi käytän 70 % ajastani ahdistuksen ja paniikkini ympärillä pyörimisen?

Kysy lisää Arilta, tai tilaa terapiaa:
www.paniikkihairio.fi

Esiintymisjännitys – oma kokemus 22 May 2024, 6:18 am

www.paniikkihairio.fi

Kerron henkilökohtaisen kokemuksen sosiaalisesta ahdistuksesta, julkisesta puhumisesta – ja kuinka voitin sen – siis pelon ja ahdistuksen:

Piti pitää puhe. Julkisesti. Yleisölle. (Tämä kokemus on Englannin ajoiltani, jo joitakin vuosia vanha, mutta hyvin muistissa).
Olin valmistautunut puheen pitoon ja kohtaamaan yleisön, viikkoja etukäteen, ja uskoin, että osaan tuon aiheen ulkoa ja sanasta sanaan – (virhe numero 1!)
Tulin aina hermostuneemmaksi, ja terapiassa kai sanottaisiin, että olin hyvin ahdistunut. Vastapainoksi lisäsin osaamistani, koetin muistaa joka sanan ja sanajärjestyksen – muistiinpanoistani. Tietysti, varsinkin kun tämä kaikki oli takanani, kun sitten h-hetki koitti ja astuin ihan oikeasti yleisön eteen, olin jo valmiiksi hermostunut, hermostuin ja ahdistuin todella lujasti!

Esityksen alussa aloin vapista, yritin piilottaa vapisevan oikean jalkani vasemman jalkani taakse! Tajusin, että taidan näyttää aika typerältä, ja ahdistus vain lisääntyi. Olin kuumissani ja hikinen, ja oli lähes mahdotonta keskittyä muistiinpanoihin.
Huomioni oli kahdessa asiassa (huomio ei ollut puheessa – missä sen olisi pitänyt olla).

1. Kauhea asia: huomioin ihmiset.
   Mielessäni näin: Ihmismeren, ja kaikki ovat siellä tuomitsemassa minua! Ihmiset näyttivät pahantahtoiselta pedolta.
2. Toinen asia minkä huomioin, mihin kiinnitin huomioni, niin mikä se mahtoi olla? Mihin mahdoin kiinnittää huomiota muuhun kuin siihen, että yleisö vaikutti pahantahtoiselta, ja odotti vain, että pääsee jotenkin nielaisemaan minut. Toinen asia, joka vei huomioni oli oma itseni, nyt olin ahdistunut, joten huomio oli omassa ahdistuksessani! Minun paniikkini! Tärinä! Vasen jalka! Hikoilu!  “Olen punainen kuin rapu”, “En näe mitään, kun rillit ovat huurussa!”

Mitä en silloin huomannut on se, että nämä olivat tietysti minun omia tulkintojani.
Ei siis faktaa, pelkkää tulkintaa (Selittäessäni mitä tässä tarkoitetaan faktalla, kysyn usein asiakkailtani;
paljonko on 1+1? Se on 2. Se on faktaa, eikä muutu tunteen mukaan.
Toisin kuin tulkinta.
Vastaus on aina 2, (vaikka joku filosofi voisi jotain muutakin väittää).

Totta (faktaa) on, että olin ahdistunut. Ja minulla oli paljon fyysisiä merkkejä ahdistuksesta.
Mutta mikä aiheutti sen ahdistuksen? Mikä pahensi sitä ja mikä piti yllä?
Mitä enemmän yritin piilottaa ja hallita ahdistusta, sitä ahdistuneemmaksi tulin.
Vasen jalka jatkoi tärinää ja kuumotti, en nähnyt silmälaseillani paljoakaan, koska ne olivat niin huuruiset.

Joka tapauksessa.
Ajattelin, että onpa hyvä, että olen hyvin valmistautunut ja kirjoittanut sanasta sanaa puheeni. Muuten ehkä kuolisin, tai ainakin pyörtyisin tähän paikkaan. Jatkoin esiintymistä. Kokosin itseni, ryhdistäydyin – ja aloin pitää puhettani, lukea muistiinpanojani.

Mutta voi ei!
Tässä vaiheessa tajusin, että silmälasit olivat niin huurussa, että en nähnyt enää mitään! En nähnyt niiden läpi! Niinpä en voinut lukea hienoja muistiinpanojani. Muistiinpanoja, joiden tarkoitus oli pelastaa minut.
Tein sen ainoa tempun, jonka kykenin. Nappasin silmälasit – ja heitin ne pois.
Nyt en nähnyt enää mitään (nyt silmälasien puutteen takia).
Mutta jotain tapahtui:
Aloin puhua. En ihan tarkkaan muista mitä sanoin ensin. Mutta jatkoin puhumista.
En tainnut sanoa mitä olin ajatellut tai päättänyt, mutta puhuin kai enimmäkseen asiaa. Naurahtelinkin välillä. Aluksi varmaan aika hermostuneesti, mutta sitten luonnollisemmin.
Vähitellen ahdistus alkoi hellittää. Puhuin ihmisten kanssa. Itse asiassa kommunikoin.
En ainoastaan puhunut. Huomasin iloisia kasvoja, elehdin, ja huomasin että ihmiset haluavat kuulla mitä minulla on sanottavana. Jatkoin puhumista, tajusin, että ihmiset eivät oletkaan siellä minua tuomitsemassa, vaan kuuntelemassa. Ja he kuuntelivat!
He nauroivat minun kanssani – huomaa, että ihmiset nauroivat – minun kanssani – eivät minulle.
Mitä olen oppinut?
OPIN:

1. Ahdistus oireineen ja julkinen esiintyminen ei tapa minua.
2. Ei ole hyvä valmistautua LIIKAA, se voi lisätä ahdistusta, ja ahdistus pahenee esityksen alussa.
3. Ei ole hyvä kirjoittaa joka Sanaa muistiin. Kannattaa mieluummin improvisoida.
4. Ihmiset eivät halua, että sinä epäonnistut. He ovat useimmiten sinun puolellasi. (Joskus voi olla heidän vuoronsa).

Lisää tietoa, terapiaa tai muita haluttuja muutoksia, ota yhteyttä:
www.paniikkihairio.fi

Ari

OCD Teemat – OCD oikea hoito 14 May 2024, 12:41 pm

Avainteemat –  OCD

Ajatus-teko fuusio
– ajatuksen kokeminen voi johtaa johonkin pahaan (jollekulle tapahtuu tämä)
– ajatuksen kokeminen kertoo minusta jotain pahaa
– ajatus on merkittävä (paha)

Ylikorostunut vastuunottaminen
– Uskomus, että juuri minulla on voima ja/tai vastuu estää jokin paha tapahtumasta. Johtaa siihen, että minun on tehtävä kaikkeni – mitä tahansa- estääkseni pienikin mahdollisuus, että jotain pahaa tapahtuisi.

Uskomus ajatuksen kontrollointiin
-uskomus, että ajatuksia voi kontrolloida
-uskomus, että ajatuksia pitää kontrolloida

Täydellisyyden tavoittelu
-uskomus, että kaikkeen on oikea tapa tehdä se ja minun on aina tehtävä täysin oikein.

Uhkan yliarviointi
– Arvioin aina pienenkin mahdollisuuden, että jotain pahaa voi tapahtua, vakavaksi ja niin minun on aina varauduttava ja varmuuden vuoksi tehtävä kaikkeni.

Epävarmuuden sietämättömyys
Uskomus, että epävarmuutta ei saa olla -itselle tärkeissä asioissa- ja on aina oltava absoluuttisen varma kaikesta:
omista tunteista, tuntemuksista, ajatusten merkitysestä, tunteen merkityksestä, tuntemuksen merkityksestä, tunteen puutteen merkityksestä, että vaaraa ei ole jne.
Tämä johtaa jatkuvaan vastausten hakemiseen, varmisteluun, tarkkailun jne.

www.paniikkihairio.fi

Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö 14 May 2024, 10:54 am

www.paniikkihairio.fi

PANIIKKI

Paniikkikohtaus, mikä se on? Paniikkihäiriö, onko se sama asia?

Paniikkikohtaus
(ahdistaa valtavasti) voi tulla missä vain,
esimerkiksi silloin kun olet huomion kohteena, pahinta voisi olla vaikkapa jokin esiintyminen. Olet siinä tilanteessa valmiiksi todella ahdistunut ja alat saada paniikille tyypillisiä oireita. Paniikkikohtaus tulee joskus muutenkin esiintymistilanteissa, vaikka kun olet porukan keskellä, ja pitäisi sanoa jotakin. Ahdistus on kova jo alussa. Ahdistus nousee tilanteessa ja saavutetaan ahdistuksen nousu – paniikkikohtaus.
Spesifinen pelko voisi olla (ei välttämättä) sosiaalinen ahdistus, jota hoidetaan spesifisesti, mutta tässä artikkelissa puhumme ahdistuksen noususta, paniikista.
Paniikkikohtaus voi tulla korkealla paikalla, pahinta voisi olla se, että olet jossain korkealla, tai korkealta tuntuvalla paikalla – ja pelkäät putoavasi.
Paniikkikohtaus voi tulla ihan missä tahansa – mistä on vaikea poistua turvallisesti tai huomaamatta – hississä, tai elokuvateatterissa, tai sillalla, tai autojonossa.
Tällöin voisi toisinaan puhua myös agorafobiasta (mutta ei välttämättä).
Mutta nyt keskitytään ahdistuksen nousuun, paniikkiin.
Ahdistuksen nousu tai paniikki ei aina ole paikasta kiinni, esimerkiksi kovassa pissahädässä voi alkaa panikoida. (Voi tulla eteen monenlaisia tilanteita tai olotiloja, jotka voivat nostaa ahdistusta, ja pahimmillaan ahdistus nousee kovaksi, paniikiksi).
Paniikkikohtaus voi joskus tulla myös niin, että ei edes huomaa siihen johtavia triggereitä:
Yöllinen paniikkikohtaus esimerkiksi. Heräät vain kauheaan oloon ja olet paniikissa.
Sydän hakkaa, voi tulla kaikenlaisia ennenäkemättömiä ja ennen kokemattomia oireita (näistä kannattaa puhua terapiassa), ja pelottaa. Paniikkikohtaus on valmis.
Paniikkikohtaus on siis kovaa ahdistusta (sisältää pelkoa) – ja se ilmenee usein fyysisinä tuntemuksina, kun koittaa niitä tuntemuksia estää tai vähentää, alkaa pelätä paniikkia itseään. Ajatus voi olla:
”on paras välttää kaikkea (paikkoja ja olotiloja) missä ahdistus voi nousta – ja tulee ehkä paniikkikohtaus.”
Paniikkikohtaus on kuitenkin ahdistusta. Se on ahdistuksen huippu. Paniikkikohtaus on epämiellyttävää ja ajoittain hyvin voimakasta, mutta ei ole itsessään vaarallista.

Tällainen on lyhyesti kuvattuna paniikkikohtaus, joka on eri tilanteissa koettu ahdistuksen huippu.

www.paniikkihairio.fi

Miten paniikkikohtaus eroaa paniikkihäiriöstä?
Paniikkikohtauksen ja paniikkihäiriön erosta lyhyesti seuraavassa:

www.paniikkihairio.fi

Paniikkihäiriö:
Paniikin pelosta voi hiljakseen kehittyä lisäongelma, kauhealta tuntuvan ahdistuksen lisäksi. Joku voi, niin naurettavalta kuin se ehkä kuulostaakin, ahdistua siksi kun hän ahdistuu.

Nyt on siis 2 ongelmaa; paniikki – ja paniikin pelko. Paniikkikohtauksen pelko voi johtaa ongelmaan nimeltä  paniikkihäiriö.

Paniikkikohtauksen kokemisen jälkeen voi alkaa keskittyä kovasti kaikkeen, että ei vain joutuisi kokemaan paniikkikohtausta uusiksi.

Paniikkihäiriöllä tarkoitamme paniikkikohtauksen pelkoa. Tällainen pelko voi liittyä moneen tilanteeseen ja vaikuttaa moneen asiaan ja koko elämään.

Joku voi saada paniikkihäiriön diagnoosiksi, vaikka ei koe varsinaisia paniikkikohtauksia. Mutta pelkää niitä. Hän voi kärsiä paniikkihäiriöstä, ilman paniikkikohtauksia. .

Paniikkihäiriö (on ahdistushäiriö) aiheuttaa lisää kovaa ahdistuta, mutta ei välttämättä paniikkikohtauksia.  Ahdistus itsessään ja mahdollisten paniikkikohtausten pelko ja jatkuva varuillaanolo kuitenkin ahdistaa ja voi aiheuttaa monta uutta ongelmaa. Esimerkiksi masennus voi olla joskus seuraus tällaisesta pelosta – jos se vain jatkuu, eikä ihminen oikein usko, että mitään voidaan muuttaa.

Paniikkihäiriö on sairaus – ja diagnoosin nimi.
Paniikkikohtaus on – kohtaus.

Molemmat hoidetaan tehokkaasti ja nopeasti oikealla terapialla.
Muutos on vaikea, mutta realistinen.

Kysy lisää

www.paniikkihairio.fi